Suomalaisten taloyhtiöiden turvallisuusindeksi on ollut vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla tasolla 67/100 (vertailuksi vuonna 2022: 62/100). Turvallisuusindeksi on käyttämämme mittari, joka muodostuu paloturvallisuuden riskitarkastuksessa arvioiduista lähes 200 eri osa-alueesta.

‍

Turvallisuusindeksin positiivisen muutoksen on aistinut myös kentällä. Paloturvallisuuden ja väestönsuojelun hoitaminen ei ole enää silloin tällöin tapahtuvaa poukkoilua vaan se on systematisoitunut ja ammattimaistunut.

‍

Tason pitäisi toki olla vieläkin korkeampi. Yleiset korjausvelkaindikaattorit huomioiden valtakunnan keskiarvon tulisi olla tasolla 75–85 (lakisääteinen taso 80/100 pistettä). Työtä on siis vielä tehtävänä. Tärkeintä on kuitenkin kehittyvä trendi, joka on ollut nyt viimeisen vuoden aikana hyvin merkittävä. Tapahtunut turvallisuustason nousu voi olla merkki muutoskaudesta, jonka keskellä parhaillaan elämme.

‍

Tällä hetkellä ympärillämme olevat paloturvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat nimittäin enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, Ukrainan sota, uudet energiamuodot ja sähköautojen lisääntyminen haastavat meitä aidosti miettimään, miten varmistamme suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuuden ja varautumisen seuraavien vuosikymmenien aikana.

‍

Kuluneen vuoden positiiviseen kehitykseen on löydettävissä seuraavat 5 syytä:

‍

1. Riskiarviointien suorittaminen ammattilaisten kanssa on lisääntynyt. Taloyhtiöiden turvallisuus ja riskit tarkastetaan yhä laajemmin ja useammin, tyypillisesti 1–3 vuoden välein.

‍

2. Pelastussuunnitelmia päivitetään yhä paremmin ja säännöllisemmin. Nykyisin pelastussuunnitelmat ovat käytännössä aina digitaalisesti asukaskanavissa automaattisesti luettavissa ja ne päivitetään vuosittain tai jopa useammin. Esimerkiksi Safetumin pelastussuunnitelma linkittyy tehokkaasti Osurian, Tampuurin, Hausvisen, One4allin ja Huoneistotiedon palveluiden kanssa.

‍

3. Turvallisuusriskien poistaminen korjausurakoinnin sekä huoltokirjojen avulla on lisääntynyt. Taloyhtiöt toteuttavat yhä enemmän esimerkiksi palo-osastointien korjauksia ja suorittavat paloturvallisuusjärjestelmien huollot ajallaan ammattilaisten toimesta.

‍

4. Muuttuvien olosuhteiden arviointi on lisääntynyt, mutta vaatii edelleen enemmän huomiota. Tämä osa-alue on taloyhtiöissä selkeästi kehittämistä vaativa. Aurinkosähköjärjestelmien ja sähköautojen latauspaikkojen osalta tulee laatia selkeät kohdeopasteet sekä niiden turvallisuus tulee arvioida säännöllisesti. Nämä ohjeistukset tulee liittää osaksi pelastussuunnitelmaa.

‍

5. Väestönsuojien hoitaminen on ammattimaistunut. Nykyisin on jo enemmän poikkeavaa, jos taloyhtiön väestönsuoja ei ole käyttökunnossa. Korjauksia on tehty ja huoltosopimuksia laadittu. Kehitysloikka väestönsuojien osalta on ollut nopea.

‍

Voisi siis todeta, että me Suomessa hoidamme yhä enemmän turvallisuutta vahinkojen sijaan. Tässä voittajina olemme me kaikki, niin taloyhtiöiden osakkeiden omistajat kuin asukkaatkin.