Varsinaista määrämuotoa sille ei ole asetettu, kunhan se sisältää tietyt lain asettamat sisältövaatimukset. Pelastussuunnitelmassa tulee kuvata muun muassa rakennuksen tilojen turvallisuusjärjestelyt, vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät, toimintaohjeet eri vaara- ja onnettomuustilanteissa toimimiseksi sekä omatoimisen varautumisen periaatteet. Pelastussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä rakennuksen haltijan ja mahdollisten toiminnanharjoittajien kanssa. Mikäli tiloja käytetään tavanomaisesta poikkeavasti tai niiden käyttötapa muuttuu edes tilapäisesti, tulee pelastussuunnitelmassa mainita asia.
On suositeltavaa kokoontua esimerkiksi taloyhtiön hallituksen toimesta ryhmänä ja aloittaa pelastussuunnittelu. Mikäli taloyhtiössä ei ole paloturvallisuuden osaamista, kannattaa pyytää apua isännöitsijältä tai asiantuntijayritykseltä. Työ aloitetaan kirjaamalla ylös kiinteistön perustietoja, jotka löytyvät esimerkiksi isännöitsijätodistuksesta. Tässä vaiheessa on syytä tutustua myös taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS) ja korjaushistoriaan. Pelastussuunnitelman alussa olisi hyvä olla kiteytettynä ainakin talotyyppi, rakennusvuosi, huoneistojen lukumäärä, porraskäytävien lukumäärä, kerrosten lukumäärä, ilmanvaihtotyyppi sekä rakennus- ja kattomateriaali. Perustietoihin voi kirjata myös kiinteistössä olevat yleiskäyttötilat, kuten esimerkiksi ulkoiluvälinevarastot, saunatilat, pesutuvat ja kerhotilat. Lisäksi pelastussuunnitelman perustietosivulle kannattaa kirjata mahdolliset kiinteistöön asennetut paloturvallisuuslaitteistot sekä niiden testaus- ja huoltovastuut.
Näiden perustietojen koostamisen jälkeen lähdetään kiertämään kiinteistön tiloja ja havainnoimaan turvallisuutta käytännössä. Tarkoitus on havainnoida taloyhtiön tiloissa esiintyvät vaaranpaikat ja arvioida niistä aiheutuvat riskit taloyhtiön käyttäjien turvallisuudelle.
Riskien arviointia tehdään niin taloyhtiön yleisissä tiloissa kuin piha-alueellakin ja siihen tulee sisällyttää mm. rakenteellinen, tekninen ja toiminnallinen turvallisuus. Käytännössä tarkastetaan esimerkiksi, onko tiloissa alkusammutusvalmiutta ja palovaroittimia, onko mahdolliset palovaroittimet ja savunpoistojärjestelmät testattu ja huollettu laitevalmistajan ohjeen mukaisesti. Mikäli laitteita ei ole huollettu tai on epävarmaa, milloin viimeisin huolto on tehty, kannattaa sellainen tilata ammattiliikkeeltä. Vain toimivista palovaroittimista, sammuttimista ja savunpoistolaitteista on apua hätätilanteessa.
Kiinteistökierroksella tarkastetaan kulkureittien esteettömyys eli se, että onko porraskäytävissä ja kellarikäytävillä sellaista tavaraa, jonka joku voi sytyttää palamaan tai johon taloyhtiön asukas voi törmätä tai kompastua niin normaali- kuin hätätilanteessakin. Tavarat kulkureiteillä voi aiheuttaa tapaturman myös pelastushenkilökunnalle.
Piha-alueelta tarkastetaan mm. kiinteistön opasteet ja pelastustiet. Hyvä tapa tarkastaa kiinteistöopasteiden riittävyys/näkyvyys on se, että kulkee kävellen tai autolla rakennuksen ohitse ja koittaa nähdä talon numeron. Usein näkyvyys voi vaihdella vuodenajan mukaan, kesällä tuuhea pensas voi peittää näkyvyyden eri tavalla kuin talvella. Samoin jokin opaste voi näkyä hyvin valoisaan aikaan mutta hämärän tultua ei enää näykään.
Kun pelastussuunnittelusta vastaava ryhmä on kirjannut kaikki havaitsemansa vaaran aiheuttajat ylös, määrittelevät he niille korjaustoimet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Taloyhtiön hallitus huolehtii, että kaikki korjattavat asiat tulee tehtyä asianmukaisesti ajallaan.
Valmis pelastussuunnitelma viestitään taloyhtiön asukkaille ja muille mahdollisille käyttäjille säännöllisesti esimerkiksi yhtiökokouksessa tai muussa erillisessä taloyhtiön tapahtumassa. Jokaisen asukkaan tulee voida perehtyä pelastussuunnitelman sisältöön omatoimisesti milloin tahansa. Parasta olisikin, että suunnitelmaan tutustutaan etukäteen ja ajatuksella, jotta osaa toimia hätätilanteessa oikein.
On hyvä muistaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön asukkaita varten, ei viranomaisille.
Minna Rintoo, Palvelujohtaja
