Taloyhtiöiden turvallisuus on parantunut hieman Suomessa, mutta keskimäärin turvallisuustyön laatu jää vain välttävälle tasolle. Alueellisessa vertailussa parhaiten on onnistunut Espoo, jonka taloyhtiöt hoitivat turvallisuutta viime vuonna lähes kaikilla osa-alueilla paremmin kuin verrokkinsa. Helsingin tulokset paranivat, mutta Turku jäi vertailun viimeiseksi kuten edellisvuonnakin.

‍

”Kuudessa kymmenestä kiinteistöstä riskien arviointi ei ole ajan tasalla”, sanoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin. ”Niin ikään kuudessa kymmenestä talossa palovaroittimet on jätetty huoltamatta. Tällaiseen laiminlyöntiin ei ole sellaista selitystä, jonka voisi hyväksyä. Palovaroitin ei pelasta nukkuvaa ihmistä, jos se ei toimi.”

‍

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pelastusturvallisuuden vuositilastosta, joka perustuu Safetumin keräämään laajaan aineistoon. Safetum on kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistunut yritys, jonka asiantuntijat tarkastivat viime vuonna lähes 4000 asuin- ja toimistokiinteistöä. Yhtiö tukee asiakkaidensa turvallisuustyötä fyysisten tarkastusten ja digitaalisen palvelun avulla. Havainnot kootaan vuositilastoon, jonka keskeisin mittari on turvallisuusindeksi.

‍

Suomalaisten kiinteistöjen turvallisuusindeksin keskiarvo oli 63 pistettä vuonna 2018, yksi piste enemmän kuin vuotta aiemmin. Riskiryhmään kuuluvien kiinteistöjen osuus kohosi kuitenkin 32 prosenttiin edellisvuoden 28 prosentista. Tuomas Jurvelinin mukaan hyvään arvosanaan ylsi viime vuonna vain 10 prosenttia tarkastetuista kiinteistöistä.

‍

”Jonkinlainen kahtiajako näkyy myös taloyhtiöiden johtamisessa. Parhaimmisto kehittää aktiivisesti kaikkea toimintaa, myös turvallisuutta. Osa taas keskittää tarmonsa ja luovuutensa kaiken vaivannäön minimoimiseen. Keskeisin riski on, ettei vaaroja arvioida lainkaan tai arviointi on epäsäännöllistä.”

‍

Pelastusturvallisuuden vuositilaston mukaan vain 39 prosenttia kiinteistöistä on pitänyt riskien arvioinnin ajan tasalla. Lakisääteisen pelastussuunnitelman mukaisia turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan edelleen välttävästi. Viime vuonna 36 prosenttia kiinteistöstä oli jättänyt savunpoistojärjestelmän vuosihuollon tekemättä. Joka neljännessä kohteessa käsisammuttimien toiminta oli tarkastamatta.

‍

”Tämän vuoksi me ehdotamme, että lakiin lisätään suora vaatimus riskien arvioinneista määräajoin, vähintään kerran vuodessa”, Tuomas Jurvelin sanoo. ”Lisäksi lakiin tarvitaan selkeä linjaus siitä, kenen vastuulle kiinteistön omavalvonta ja riskien hallinta kuuluu. Vain harvat taloyhtiöiden hallitukset tiedostavat, että myös hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen, kun vahinko tapahtuu.”

‍

Jurvelinin mukaan kiinteistöjen vastuulla oleva pelastusturvallisuuden omavalvonta on hoidettu Ruotsissa tehokkaammin kuin Suomessa. Ruotsissa on sattunut 2010-luvulla noin 20–30 prosenttia vähemmän palokuolemia, kun tapausten määrä suhteutetaan väestön määrään.

‍

”Palokuolemien määrä on laskenut myös Suomessa, ja tämä on totta kai hieno asia. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa se, että mahdollisimman monet palot pystytään ehkäisemään ennalta tai jos palo sittenkin syttyy, vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kustannustehokkainta turvallisuustyötä on se, että lopetamme välittömästi typerien ja turhien virheiden tekemisen.”

‍

Safetumin turvallisuusindeksi perustuu lähes 200 turvallisuuteen liittyvän osa-alueen kartoittamiseen. Uusina asioina tarkistettavien asioiden joukkoon on nostettu kiinteistön jätepisteen sijoitus ja taloyhtiön leikkipaikan kunto.

‍

”Kolmea neljästä suomalaisesta leikkipaikasta voidaan pitää asianmukaisena, mutta tyytyväisyyteen ei ole varaa ennen kuin lapset voivat leikkiä turvallisesti kaikkialla. Lähetämme terveisiä erityisesti pohjoiseen, Ouluun ja Lappiin. Oulussa neljä kymmenestä leikkipaikasta ei täyttänyt turvallisen tason kriteereitä.”

‍

Lisätietoja:

‍

Johtava turvallisuusasiantuntija, toimitusjohtaja
Tuomas Jurvelin
Safetum Oy
041 4675401