Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin suomalaisten väestönsuojien määrää, alueellista jakautumista ja niiden kuntoa. Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Selvityksessä tarkasteltiin 245 väestönsuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirjoja. Lisäksi laadullisia kysymyksiä selvitettiin kyselyllä määräaikaistarkastajille ja kiinteistöjen omistajille sekä pelastuslaitosten asiantuntijoille.
Selvityksestä ilmeni, että väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on usein syynä:
- Säännöllisen huollon laiminlyönti
- Virheet suunnittelussa tai asennuksessa
- Tehdyt virheet muutos- ja korjaustöissä tai suojan käytössä
Selvityksen perusteella kiinteistön omistajilla esiintyi myös epätietoisuutta väestönsuojan huoltamisesta ja käyttöönotosta. Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden asianmukainen huoltaminen ja tarkastaminen on lakisääteistä. Väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin aikana.
Väestönsuojien heikkoon kunnossapitoon ja sitä kautta väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on kolme juurisyytä. Selvitystyö osoittaa, että suurimmat puutteet ovat tiedoissa ja taidoissa sekä asenteessa ja motivaatiossa. ”Olemme Suomessa siitä onnellisessa asemassa, että väestönsuojat on lakiperusteisesti rakennettu vuosikymmenten saatossa. Se olisi vaikein asia korjattavaksi, jos näin ei olisi. Laitteiden kunnostuksella, varusteiden ja tarvikkeiden uusimisella sekä tiedon lisäämisellä saadaan monet puutteista korjattua”, sisäministeriön projektipäällikkö Ira Pasi kertoo.
Kunnossapidosta, korjauksista ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavat yhdessä rakennuksen omistaja ja haltija. ”Suomalaiset väestönsuojat ovat tekniikaltaan ja rakenteiltaan erittäin kestäviä, jopa tilanteissa, joissa kunnossapitoa on säännöllisesti laiminlyöty. Vaikka kunnossapito olisi jäänyt tekemättä pitkäksi aikaa, on väestönsuoja usein mahdollista saada toimintakuntoon kohtuullisin toimenpitein normaaliolojen aikana”, Pasi toteaa.
Sisäministeriö laati selvityksen pohjalta neljä suositusta väestönsuojajärjestelmän parantamiseksi:
1. Väestönsuojiin liittyvää koulutusta tulee kehittää.
2. Väestönsuojiin liittyviä ohjeita ja viestintää tulee kehittää.
3. Väestönsuojia koskevat säädökset tulee uudistaa ja tulee kehittää kansallista ohjausta.
4. Väestönsuojien alueellinen kohdentuminen väestönsuojelun kokonaisuudessa tulee selvittää.
Katso meidän vinkkimme taloyhtiöiden väestönsuojien käyttöönoton edistämiseksi TÄÄLTÄ.
Suomen johtava paloturvallisuusasiantuntija
20 000
turvattua kiinteistöä valtakunnallisesti Hangosta Enontekiöön
4 000
riskitarkastusta vuodessa
70 000
havaittua riskiä vuosittain
Yli 60
paloturvallisuuden ammattilaista