Turvallisuusasiantuntijamme tekivät suomalaisiin kiinteistöihin vuonna 2022 lähes 3 000 paloturvallisuuden riskitarkastusta. Tarkastuksen tavoitteena on edistää kiinteistön paloturvallisuutta havainnoimalla syttymislähteitä, arvioimalla ovatko lakisääteiset velvoitteet suoritettu ja tarkastamalla hoitaako kiinteistö paloturvallisuutta ja varautumista johdonmukaisesti siten, että tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisy ja ihmisten turvallisuuden varmistaminen.
Pääosin tarkastukset kohdistuvat asuinkerrostaloihin. Tarkastuksia suoritetaan myös liikekiinteistöihin ja erikoiskohteisiin kuten esimerkiksi toimisto- ja liikekiinteistöihin, logistiikka-alan, teollisuuden ja sivistystoimen sekä julkishallinnon kiinteistöihin.
Vertailtaessa eri kiinteistötyyppien tarkastushavaintoja, voi päätellä asuinkiinteistöjen paloturvallisuuden olevan keskimääräistä heikommalla tasolla. Tähän tilanteeseen johtavista tekijöistä sekä syy-seuraussuhteista olisi varmasti toivottavaa keskustella. Työpaikkakiinteistöissä on tyypillisesti nimetty ja koulutettu henkilöitä hoitamaan turvallisuutta ja laiminlyönteihin puututaan tehokkaammin osana työnantajan velvollisuutta. Työpaikkakiinteistöihin kohdistuu enemmän riskiperusteista viranomaisvalvontaa ja niihin on asennettu palo- ja poistumisturvallisuutta parantavia teknisiä järjestelmiä. Hätäkeskusyhteydellä varustettu automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ja sammutusjärjestelmä, poistumisreittivalot, savunpoistojärjestelmä sekä alkusammutuskalusto sekä koulutettu henkilökunta ovat omiaan nopeuttamaan tulipalon havaitsemista, avun hälyttämistä, alkusammuttamista sekä turvallista poistumista kiinteistöstä. Harvassa asuinkerrostalossa on kuvatun kaltaisia teknisiä turvallisuusjärjestelmiä, vastuuhenkilöitä ja turvallisuuden johtamismalleja.
Tyypillinen riskitarkastuksemme kohteena oleva asuinkiinteistö on 3-6 kerroksinen rakennus, jossa on yhdestä neljään porraskäytävää sekä kellari ja ullakko. Usein kellaritiloista löytyy pesutupa, kuivaushuone, saunatilat sekä ulkoiluvälinevarasto. Ulkoiluvälinevarastossa säilytetään autonrenkaita ja kellarikäytävillä ja ullakolla on asukkailta jääneitä huonekaluja ja pahvilaatikoita. Porraskäytävässä on lastenrattaat ja rattikelkka. Toisinaan löytyy myös kerhohuone tai nk. askarteluhuone, jossa asukkaat voivat tehdä puutöitä. Askartelutilat ovat epäsiistejä ja niissä on sekalaisia palavia tai syttyviä nesteitä ja kaasuja, kuten esimerkiksi spraymaaleja ja lakkapulloja. Tiloissa on harvoin riittävästi pistorasioita, joten jatkojohtoja on ketjutettu ja ne ovat pölyisiä.
Riittävää alkusammutuskalustoa löytyy harvoin. Usein ainoa sammutin on lämmönjakohuoneesta löytyvä käsisammutin, joka ei ole ollut käyttökunnossa vuosikausiin. Jos taloyhtiössä on väestönsuoja, sen tekniset laitteet ja rakenteet eivät ole toimintakuntoisia, koska suojaa ei ole huollettu säännöllisesti. Yksi huolestuttavimmista asioista liittyy taloyhtiöiden palovaroittimiin, jotka jäävät huoltamatta ja tarkastamatta - olivat ne sitten paristokäyttöisiä, sähköverkkoon kytkettyjä tai järjestelmään sarjoitettuja. Jos palovaroitinta ei testata ja huolleta säännöllisesti, ei sen toimintaan voi luottaa tulipalotilanteessa. Uudemmissa taloyhtiöissä on nykyisin tehokkaita savunpoistojärjestelmiä, mutta hyvin usein näidenkin laitteistojen huoltotoimenpiteet ovat vastuuttamatta ja suorittamatta. Suuremmissa taloyhtiöissä on useampia asuinrakennuksia, jolloin tontin sisäänajoväylältä tulisi löytyä asianmukainen tonttiopastaulu, josta näkee rakennusten sekä porrashuoneiden numerot ja kirjaimet sekä mahdolliset pelastustiet. Näitä opasteita tulee vastaan harvakseltaan.
Kärjistetysti meillä suomalaisilla on sellainen paha tapa, että emme tee mitään ellei viranomainen käske. Kysymme monesta turvallisuuteen liittyvästä asiasta ”Onko se lakisääteinen?” ennen kuin teemme korjaavia ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Jos laissa ei suoraan sanota, että asia pitää tehdä juuri tietyllä tavalla, jää se liian usein tekemättä.
Kysymykseni kuuluukin: Miten saisimme kansalaiset ajattelemaan turvallisuudesta siten, että sitä hoidetaan oman, perheen ja naapureiden turvallisuuden varmistamiseksi?
Minna Rintoo
Palvelujohtaja
Safetum Oy
Lue Paloturvallisuusraportti 2022
Katso Paloturvallisuusraportti 2022 -julkaisutilaisuuden tallenne
Lue lisää blogeja
Suomen johtava paloturvallisuusasiantuntija
18 000
turvattua kiinteistöä valtakunnallisesti Hangosta Enontekiöön
4 000
riskitarkastusta vuodessa
60 000
havaittua riskiä vuosittain
Yli 50
paloturvallisuuden ammattilaista