Työskentelen asiantuntijana paloturvallisuuden etulinjassa. Siinä linjassa, jossa tehdään onnettomuuksia ehkäiseviä riskiarviointeja ja päätöksiä. Maaliskuun alussa tehtäväni laajentuivat ja siirryin työpaikalleni rakennettuun ”pandemiayksikköön”. Tehtäväni oli ottaa vastaan ja suorittaa koronaviruksen uhkaan liittyvät pelastussuunnitelmien päivitystehtävät sekä suorittaa mahdollisen pandemiauhkan mukaisia varautumisen riskiarviointeja asiakaskiinteistöihimme. Tarkastuksia tehtiin paljon niin asuinrakennuksiin kuin toimitilarakennuksiinkin. Useat isännöitsijät olivat aiheessa aktiivisia suorittaen tehokkaita varautumistoimenpiteitä. Toisaalta, useat kiinteistöt suhtautuivat aiheeseen välinpitämättömästi.

‍

Riski realisoitui. Koronavirus levisi Suomeen ja aiheuttaa paljon hämmennystä arjessamme juuri nyt sekä rehellisesti sanottuna, myös tulevaisuudessa. Useilla työpaikka on vaihtunut toimistosta kotikonttoriin, lapset istuvat viereisessä huoneessa omien tietokoneiden ja etäyhteyksien kanssa, kauppoihin ja muihin yleisiin tiloihin on tullut käsidesit aulatiloihin ja useista eri kanavista tulee ohjeita käsien pesuun, oikeaoppiseen yskimiseen, kotona pysymiseen ja muihin ihmisiin riittävän etäisyyden pitämiseen. Valitettavat luvut tartunnan saaneista ja menehtyneistä ovat ensimmäisenä vastassa uutisia luettaessa. Näiden uutisten jälkeen onkin seuraavana lomautusuutisia.

‍

Millä tavalla tätä näkymätöntä vihollista vastaan voidaan taistella? Pandemiatilanteet, kuten muutkin poikkeusolot, vaativat aktiivista toimintaa: Kohdekohtaista riskienarviointia, selkeitä toimintamalleja ja -ohjeita sekä viestintää. Harkintaa siitä mitkä riskit voivat nyt realisoitua kun ihmiset ovatkin kotonaan 24/7. Suurin huomiota vaativa seikka ei taloyhtiössä välttämättä olekaan miten toimia suoraan koronan suhteen. Koronavirus ei välttämättä vaikuta kiinteistön turvallisuuteen niin paljon kun sen aiheuttamat epäsuorasti iskevät rajoitustoimet vaikuttavat. Pohdin tätä näkökulmaa tekstissäni tarkemmin ja sitä, kuinka taloyhtiön tulisi toimia turvallisuuden varmistamiseksi.

‍

Pelastussuunnitelma tulee päivittää koronan johdosta

‍

Ennaltaehkäisyn ja varautumisen keinot turvallisuuden varmistamiseksi on pohdittava kiinteistökohtaisesti. Yleisellä tasolla toimenpideohjeet voisi kiteyttää seuraavasti:

1. Päivitä pelastussuunnitelman riskien arviointi
2. Päivitä pelastussuunnitelma infektio- ja tartuntatautien osalta
3. Viesti päivitetyistä ohjeista asukkaita, yhteistyökumppaneita, vuokralaisia
4. Varmista kriittisten palveluntuottajien ja teknisten laitteiden toiminta
5. Kiinteistön hygienian ja siisteyden varmistaminen
6. Taloyhtiön yleisien tilojen käyttörajoitteiden harkinta
7. Varaudu tartuntatilanteen vaativiin eristystoimenpiteisiin
8. Muista maalaisjärki ja kärsivällisyys

‍

1. Päivitä pelastussuunnitelman riskien arviointi

‍

Koronavirus on muuttanut olosuhteita. Muuttuneiden olosuhteiden johdosta on syntynyt riskejä, jotka voivat vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Asuinkiinteistöissä vietetään entistä enemmän aikaa, kun taas liiketilat hiljenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ruokaa laitetaan aiempaa enemmän kotona. Jätepisteet täyttyvät nopeammin asuinkiinteistöissä kuin ennen ja tämä voi kohottaa tuhopolttoriskiä jos tyhjennystaajuutta ei kohoteta. Kotihälytykset työllistävät poliisia enemmän kuin aiemmin. Korona-aika on myös lisännyt paikoitellen tarvetta taloteknisille huoltotehtäville. Riskien tunnistamisen jälkeen tulee omassa kiinteistössä arvioida, mitä riskeille tehdään, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään tai minkälaisia toimintaohjeita jaetaan.

‍

2. Päivitä pelastussuunnitelma infektio- ja tartuntatautien osalta

‍

Pelastussuunnitelmassa täytyy olla huomioitu infektio- ja tartuntatautitilanteet. Pandemian vaikutusten johdosta tulee toimintamalleja sekä ohjeistuksia asukkaille ja palvelun toimittajille. Varautumissuunnitelmat tulee kirjata pelastussuunnitelmaan. Kuvattujen toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja niitä tulee varautua päivittämään jopa viikkotasolla.

‍

3. Viesti päivitetyistä ohjeista asukkaita, yhteistyökumppaneita, vuokralaisia

‍

Tilanteen muuttuessa ja uusia päätöksiä tehtäessä tieto muutoksista on syytä jakaa välittömästi. Asukkaille käytännön ohjeita on hyvä jakaa esimerkiksi porrashuoneiden ilmoitustauluilla ja mahdollisissa viestinnän verkkoalustoilla. Jos ohjeet koskevat jotain tiettyä tilaa, ohjeet kannattaa laittaa myös kyseiseen tilaan tai tilaan johtavalle ovelle. Yhteistyökumppaneille ja palveluntuottajille viestinnän kanavina tulisi suosia normaaleja sovittuja yhteystapoja. Näiden toimenpiteiden lisäksi tulee varmistaa, että kaikilla on kiinteistön pelastussuunnitelma ja toimintaohjeet saatavilla. Pelastussuunnitelman viestimistä helpottaa jos suunnitelma on luettavissa verkkopalvelussa sähköisessä muodossa.

‍

4. Varmista kriittisten palveluntuottajien toiminta

‍

Pandemia aiheuttaa sairaspoissaoloja, lomautuksia, irtisanomisia sekä liiketoiminnan muutosta palveluntuottajissa. Tämä voi vaikuttaa myös palvelun tuottajien kykyyn reagoida taloyhtiön palvelupyyntöihin. On syytä varmistaa, että kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät palvelut toimivat riittävällä tasolla tilanteesta riippumatta. Mihin resurssit keskitetään, jos kaikkia palveluita ei pystytä tuottamaan? Kiinteistön ylläpidon toimivuus esimerkiksi jätehuollon ja turvatekniikan osalta on vähintään yhtä merkityksellisessä osassa kuin aiemminkin. Erityisesti tulee varmistua, että kiinteistötekniikka, paloilmoittimet, savunpoistolaitteet ja muut kriittiset turvallisuuslaitteet toimivat ja niiden huoltotehtävät on varmistettu. Siivouspalveluiden kanssa on selvitettävä toimivuuden lisäksi myös käytännöt siivouksen mahdolliseen tehostamiseen.

‍

5. Kiinteistön hygienian ja siisteyden varmistaminen

‍

Hygienian varmistaminen on yksi keskeinen tartuntatautien leviämistä hidastava tekijä. Siivousvälien tihentämistä tulee harkita ja kosketuspintojen (esimerkiksi oven kahvojen ja ripojen, kaiteiden, hissien painikkeiden, hanojen, valokatkaisijoiden sekä erilaisten työtasojen) tehostettu puhdistus kaikissa yleisissä ja yhteisissä tiloissa on tarpeellista epidemian aikana. Siivouspalvelulta kannattaa myös varmistaa, että käytettävät aineet ja menetelmät vastaavat viranomaisten ohjeistuksia. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy koronaviruksen ehkäisemiseksi ohjeistuksia siivoukseen, joita sekä siivousalan ammattilaiset, että myös asukkaat itse voivat hyödyntää.

‍

6. Taloyhtiön yleisien tilojen käyttörajoitteiden harkinta

‍

Kohdekohtaisesti on arvioitava yhteisten tilojen käyttö. Asuinkiinteistöissä esimerkiksi yhteisten saunatilojen osalta on pohdintaa suuntaan ja toiseen: Kielletäänkö käyttö kokonaan vai rajoitetaanko käyttöä ja ohjeistetaan, että saunaa käytetään vain terveenä? Tarvitseeko kuntosalia käyttää juuri nyt? Pyykkituvan käyttökiellon osalta nurjana puolena on tilanne, että jollain ei ole muuta vaihtoehtoa saada puhdasta pyykkiä. Toimistokiinteistöt sen sijaan ovat hiljentyneet merkittävästi erityisesti niiden toimijoiden osalta, jotka pystyvät työskentelemään etänä. Kuitenkin näissäkin tiloissa saattaa olla toimintaa ja näiden lisäksi on paljon myös yrityksiä ja toimintaa, joissa etätyöskentely ei ole mahdollista. Tyhjänä olevat kiinteistöt vaativat usein myös jopa enemmän valvontaa kuin normaalikäytössä olevat kiinteistöt koska kukaan ei ole käytännössä havaitsemassa esimerkiksi vesivahinkoa ja tulipalon vaaratekijää.

‍

7. Varaudu tartuntatilanteen vaativiin eristystoimenpiteisiin

‍

Isännöitsijälle voi tulla vastaan tilanne, että kiinteistössä on todettu koronavirustartunta. Tähän on syytä olla toimintamalli etukäteen suunniteltuna: Millä tavalla alueen rajaaminen onnistuu ja kenen vastuulla rajaaminen on, kuka huolehtii viestinnästä ja kuinka akuutisti rajattu alue on saatava desinfioitua, jotta normaalia arkea päästään jatkamaan. Ja onko alueiden rajaaminen tarpeellista tai edes mahdollista. Toimistokiinteistössä se voi vielä onnistua mutta taloyhtiöissä rajaustoimet voivat olla haastavia tai jopa mahdottomia. Markkinoilta löytyy myös palveluita, joiden avulla eristetty alue saadaan pikaisellakin aikataululla desinfioitua ja toimintaa päästään jatkamaan taas normaaliin tapaan. Kuten muissakin kriisitilanteissa, viestinnän toimivuus korostuu. Tätä varten tulee olla viestintäsuunnitelma ja viestinnän toimivuuden vuoksi kannattaakin muodostaa selkeä ryhmä, jonka kautta tieto saadaan kulkemaan tehokkaasti eteenpäin. Digitaaliset palvelut nopeuttavat viestintää mutta samalla tulee varmistua, että viesti tavoittaa myös heidät ketkä eivät digitaalisia kanavia käytä.

‍

8. Maalaisjärki ja kärsivällisyys

‍

Seurataan tilannetta, arvioidaan riskejä, suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä sekä viestitään toimista aktiivisesti. Koko yhteiskuntaa koskevat poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat vielä ja nyt mitataankin meidän kaikkien kriisinkestävyyttä. Kaikilla meillä tulee olla nyt malttia toimia annettujen ohjeiden mukaan, jotta selviämme yhdessä tästä globaalista haasteesta.

‍

- Jeremi Teukku