Sähköiset turvallisuushavainnot ovat ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n työntekijöiden päivittäinen työkalu, jolla he parantavat työpaikkansa turvallisuutta.
Safetumin toimittama turvallisuushavaintojen sähköinen ilmoitusjärjestelmä on ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n turvallisuuskulttuurin keskeinen osa. Se oli ensin käytössä ANDRITZ Warkaus Works -konepajalla. Kun koko konsernissa nostettiin turvallisuuskulttuurin tasoa, päätettiin hyväksi havaittu järjestelmä ottaa pari vuotta sitten käyttöön myös Savonlinnassa.
– Yrityksen johto saa havaintojen kautta tiedon, mitkä ovat turvallisuuden kannalta oleellisia kehittämiskohteita. Näin pääsemme pureutumaan turvallisuuden parantamisessa juurisyihin, yli 30 vuotta Savonlinnan yksikössä työskennellyt kehitys- ja työsuojelupäällikkö Jarmo Pohjolainen sanoo.
Turvallisuuden kehittäminen on ollut viimeiset kolme vuotta ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n tekemisen ytimessä. Takavuosina tapaturmataajuus (AFR) oli 20-30. Jo ensimmäisen kehittämisvuoden jälkeen tapaturmataajuus laski tasolle 10.
– Viime vuonna meillä tapahtui vain yksi yli kolmen päivän poissaoloon johtanut työtapaturma. Nyt kun olemme päässeet tälle tasolle, tihennämme seulaa niin, että myös vähäisemmät tapaturmat huomioidaan tapaturmataajuuteen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.
Konepajan vankat juuret
ANDRITZ Savonlinna Works Oy:llä on satavuotiset perinteet työstää metallista kaikkea, mitä suomalainen teollisuus ja yhteiskunta tarvitsevat. Pajalla, jossa aikanaan tehtiin muun muassa sisävesilaivoja, syntyy nyt eri puolille maailmaa toimitettavia selluteollisuuden huipputuotteitta.
– Olemme erikoistuneet sellun valmistuksessa tarvittavien laitteiden tekemiseen, kuten suurimmillaan yli viisi metriä halkisijaltaan oleviin ja kymmenen metriä pitkiin DD-pesureihin, Pohjolainen kertoo.
Liikutettavista kappaleista kertoo paljon se, että tehtaan suurimman nosturin kapasiteetti on 200 tonnia. Suurimman sorvin maksimihalkaisija on 6,5 metriä. Paljon on myös uutta tekniikkaa kuten robottihitsausta ja lasermittausta.
Enso-Gutzeitin ja Ahlstromin omistuksessa aikanaan ollut tehdas on vuodesta 2000 lähtien kuulunut itävaltalaiseen teknologiakonserni ANDRITZiin. Savonlinnassa työskentelee 150 henkeä ANDRITZin 1000 suomalaisesta ammattilaisesta.
Pari havaintoa päivässä
Turvallisuushavaintoja tehdään ANDRITZ Savonlinna Works Oy:ssä melkoinen määrä: 300–400 havaintoa vuodessa.
Kun uudet työntekijät tulevat töihin, he saavat opastuksen havainnointityökalun käyttöön osana perehdytystä. Myös pajalla työskentelevien kumppaneiden työntekijät kuten huolto- ja korjaustyöntekijät tuntevat työkalun ja tekevät havaintoja.
Havaintojen kirjaaminen ei vaadi erillistä ohjelmistoa, vaan se toimii millä tahansa tietokoneella tai mobiiliselaimella.
Pääosa havainnoista tulee työntekijöiden kännyköiltä. Tämän lisäksi työpisteissä on tablettitietokoneita, joiden selaimen pikavalinnoissa on linkki havainnointityökaluun.
Monipuolinen työkalu
Turvallisuushavaintoja tehdään ANDRITZ Savonlinna Works Oy:llä siitä alkaen, kun komponentit tulevat portista sisään. Tavaranvastaanotossa havaintoja aiheuttava muun muassa se, onko tavaraerään sisältyvät vaaralliset aineet pakattu asianmukaisesti. Toinen asia on kuljetuspakkaukset.
– Meille tulee välillä tonnien painoisia tavaroita, jotka on laitettu kuljetuksen ajaksi tavalliselle eurolavalle. Tällaisista tilanteista tehdystä turvallisuushavainnosta reklamoimme suoraan tavarantoimittajaa, Pohjolainen sanoo.
Hyväksi havaitulla järjestelmällä tehdään myös laatu- ja huoltohavaintoja. Jälkimmäisistä menee tieto ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n laitehuollosta vastaavalle kumppanille.
Suunnitelmissamme on, että samaan järjestelmään tuodaan myös ympäristösertifikaatin edellyttämät ympäristöhavainnot.
–Työkalu on joustava ja se on osoittautunut käteväksi tavaksi tehdä erilaisia poikkeamahavaintoja, Pohjolainen sanoo.
Aina mukana
Työntekijöiden mielestä turvallisuushavaintojen tekeminen on oivallinen tapa kehittää turvallisuuskulttuuria. Kun turvallisuushavainto tehdään, tieto menee suoraan vastuuhenkilölle, joka on tyypillisesti työnjohtaja tai kiinteistövastaava. Turvallisuushavaintoihin puuttuminen jakautuu laajalle joukolle, eikä aiheuta kenellekään kohtuutonta työpainetta.
– Havainto on tärkeä asia, mutta vasta havainnon käsittely parantaa turvallisuutta, Pohjolainen sanoo.
Kännykällä käytettävä sähköinen järjestelmä mahdollistaa aivan oleellisen ulottuvuuden, jota paperinen järjestelmä ei tarjonnut.
– Kännykällä saa vaikeistakin olosuhteista valokuvia, jotka havainnollistavat, mistä havainnossa on kyse.
Suuri osa havainnoista liittyy siisteyteen ja järjestykseen. Jonkin verran niitä tulee myös vaurioituneista tikkaista ja portaista. Talvisaikaan ulkoalueiden liukkaus on vuosittain toistuva huolenaihe.
Härkää sarvista
Sähköisen järjestelmän suurin etu aiempaan verrattuna on Pohjolaisen mukaan se, että turvallisuushavaintojen käsittely ja käsittelyn seuranta ovat huomattavasti helpompaa.
Havaintoja käsitellään joka maanantaina aamupalaverissa, johon kokoontuu Pohjolaisen lisäksi tuotantopäälliköt, työnjohtajat ja työsuojeluvaltuutetut.
– Käymme läpi edellisen viikon turvallisuushavainnot ja selvitämme, miten ne on käsitelty. Raportoin joka kuukausi johtoryhmän kokouksessa, miten turvallisuushavaintojen määrä on kehittynyt ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Johtoryhmässä päätämme tarvittaessa isommista turvallisuuteen liittyvistä kehitystoimenpiteistä. Välittömiin toimenpiteisiin ryhdymme tietysti heti, kun sellainen tarve havaitaan, Pohjolainen sanoo.
Huimaa edistystä
Aiemmin ANDRITZ Savonlinna Works Oy:llä tehtiin turvallisuushavainnot paperisina. Niitä syntyi nykytilanteeseen verrattuna verkkaiseen tahtiin.
– Kun otimme sähköisen järjestelmän käyttöön kesäkuun alussa 2017, saimme kahdessa viikossa yhtä paljon havaintoja kuin koko alkuvuonna yhteensä, Pohjolainen sanoo.
Nyt kun työntekijät ovat tehneet pari vuotta aktiivisesti havaintoja, siirrytään hiljalleen uuteen moodiin.
– Havainnon tekijä voi havainnon lisäksi tehdä itse korjaavia toimenpiteitä, jos se voidaan tehdä helposti ja turvallisesti. Erityisesti jos tilanne on jollakin tavalla vaarallinen, pitää tilanteeseen puuttua heti ja kutsua tarvittaessa apuvoimia.
Järjestelmän kautta Pohjolainen pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan muun muassa havaintojen käsittelyaikoja. Kirittävää on.
– Käsittelyajat ovat edelleen liian pitkiä, vaikka olemme onnistuneet kirimään niitä lyhyemmiksi. Tässäkin asiassa järjestelmä antaa meille hyvää tietoa turvallisuustyön kehittämisen pohjaksi.
Kesän 2019 aikana ANDRITZ Savonlinna Works Oy:n 16 000 neliömetrin tuotantotiloihin asennetaan IoT-tekniikkaa hyödyntävää anturointia. Tavoitteena on kerätä työtiloista olosuhdetietoja, kuten lämpötila, kosteus, valo, melu ja hiukkaspitoisuus.
– Kun tunnemme työpisteiden olosuhteet, voimme verrata tietoja turvallisuushavaintojen määrään sekä siihen, mitä töitä kyseisessä työpisteessä on tehty. Näin voimme jatkossa ennakoida, milloin esimerkiksi on tarve normaalia tehokkaammille suojaimille, Pohjolainen kertoo
